Kari Ylänne ja Arto Nyberg: Lontoon pubit - 100 parasta!
123 sivua + hakemistot 11 s., 22 valokuvaa, ovh 28 e
Heinäpään Viestintä Oy, ipp (Porvoo?), 2005.
Aitoja Lontoon pubeja etsimässä
Lontoon pubioppaan kirjoittajien Kari Ylänteen ja Arto Nybergin mielestä oikeassa aidossa lontoolaispubissa on tärkeää ennen muuta ilmapiiri. Se syntyy sisustuksesta, laitteistoista, ääniympäristöstä, henkilökunnasta ja asiakaskunnasta. Satunnaista vierasta ei ajeta pois - edes katseella, vaan piankin hänet otetaan mukaan yhteiseen jutusteluun. Hyvä pub on sellainen, johon tekee mieli tulla toisenkin kerran, Ylänteen sanoja lainaten.
Kehittyvään ilmapiiriin vaikuttaa ilman muuta myös tarjolla oleva olutvalikoima ja sen kohtelu. Aitoa lontoolaispubia ilman tynnyrissä kypsyvää (cask conditioned) pintahiiva-alea ei yksinkertaisesti ole. Real ale lasketaan pintin (0,57 litraa) kokoisiin lasituoppeihin käsikäyttöisellä pumpulla, eikä lasia jätetä vajaaksi. Panimo sijaitsee mieluusti lähistöllä ja cask otetaan käyttöön oluen tuoreuden kannalta juuri oikeaan aikaan, oikeassa lämpötilassa.
Tällaisilla lähtökohdilla Ylänne ja Nyberg ovat alkaneet listata noin sataa parasta Lontoon 5700 pubin joukosta. Nykyaika on siinä määrin kehittynyt ihmeelliseksi, että todennäköisesti noin 4700-5000:n karsiminen heti kättelyssä on ollut helppoa. Mutta kyllä tuhannessakin vielä on vatkaamista.
Ilta-Sanomien toimituspäällikkönä nykyisin työskentelevä Kari Ylänne kävi ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1980, neljännesvuosisata sitten. Tutustuminen englantilaiseen real aleen aidossa ympäristössä alkoi heti ensimmäiseltä matkalta, joita Ylänne arvio nyt olevan takana noin 40-50. Hän laati ensimmäisen suomalaisen pubioppaan (Lontoon parhaat pubit, Tietoteos Oy, 1991) ja suomensi Mikko Montosen ja Sari Elianderin kanssa Michael Jacksonin Suuren Olutkirjan (Gummerus, 1990) - meidän monien kotiraamatun. Ylänteen teräviin, suorasanaisiin olutarvioihin on voinut tutustua Juomanlaskijan kaikissa numeroissa, alusta saakka, kuuden vuoden aikana.
Yleisradion nykyisen tv-toimittajan Arto Nybergin ensimmäinen kosketus Lontoon pubeihin on vuodelta 1983, kielikurssireissulta. Real alen makumaailma on seurannut ensimmäisiltä Englannin matkoilta alkaen ja vuosikymmenten saatossa mieltymys on pikemminkin vain syventynyt. Se oli nimenomaan Arto, joka perhevierailun yhteydessä otti Karin kanssa puheeksi vanhentuneen pubioppaan päivittämisen. Kari ratkaisi asian niin, että sitoutti Arton mukaan hankkeeseen. Opaskirjaa varten kaverukset tekivät 4-5 matkaa Lontooseen, mutta kaikkien aikojen ensimmäinen yhteinen matka on vasta edessä, toukokuussa 2005.
Lontoon pubiopas laajenee miellyttävällä tavalla myös matkaoppaaksi. Kaupunginosat, kylät, esitellään tiiviisti ennen pubikatsausta. Eri alueiden tyypilliset asukkaat, rakennuskanta, päänähtävyyksiä museoista alkaen puistoihin ja toreihin saakka. Liikkumiseen käytetään julkisia: metroa, bussia, taajamajunaa.
Varsinaisesti teksteissä esitellään 140 public house -paikkaa, joista tosin muutama kymmenen vain alaviitteenomaisesti. Lisäksi teksteissä mainitaan kymmenkunta muuta pubia - sekä hyvässä että pahassa mielessä. Eli aivan tasan sataan eivät kirjoittajat ole malttaneet luetteloaan jättää!
Parhaimmillaan pubin esittely on riemukkaan innostunutta ja kaunista sanamaalailua. Kirjoittajat eivät säästele ylistystään, kun siihen kerran ei ole mitään syytä! Monien parhaiden pubien historia ulottuu vuosisatojen taakse keskiajalle. Moderni remontti usein pilaa koko jutun, mutta kyllä se voidaan tehdä myös kunnioituksella (The Salisbury). Thames-joen rantojen kauneutta monen pubin takapihalla kuvaillaan houkuttelevasti. Lähimpänä rantaa voi uupunut kuljeskelija virutella jalkojaan vedessä nousuveden aikana (White Cross Hotel). Monet pubit sijaitsevat suosittujen ulkoilualueiden ja golfkenttien lähettyvillä, mikä näkyy asiakaskunnassa.
Nykyaika on tuonut / yhä enemmän tuomassa perinteisiin pubeihin isoja plasmanäyttötelevisioita, joista yleensä pakotetaan katsomaan urheilua, taustamusiikkia, värikkäitä ja äänekkäitä peliautomaatteja. Useita kertoja kirjoittajat joutuvat pahoittamaan mielensä tämän tosiasian edessä, vaikka tiettävästi ovat jalkapallon seuraajia itsekin, ja vielä molemmat. He puhuvat jopa 'jalkapallon tuotteistamisesta'.
Kenties kaikkein hämmentävintä on huomata, miten maalaismaisessa ympäristössä oppaaseen kelpuutetut pubit usein ovat. Miljoonakaupunki on muodostunut kymmenistä kylistä, joilla on oma taustansa maatalousyhteiskunnan ajoilta.
* * *
Jos olisin menossa ensimmäistä kertaa Lontooseen, pitäisin oppaan ensimmäisen selailun perusteella huolta, että pääsen kokemaan ainakin seuraavien viiden pubin ilmapiirin:
The Market Porter: avataan klo 6, läheisen torin henkilökuntaa parveilee aamiaisella.
Royall Oak: pitsiverhot ja kirjahylly tv-ruudun tilalla, antikvariaatti, Harvey'sin koko valikoima tarjolla.
The Flask Tavern: maaseutupubitunnelmaa, olutpihalla grillaillaan, Karl Marxin hauta viereisellä Highgaten hautausmaalla.
Hoop and Crapes: Lontoon vanhin pub.
Express Tavern: keidas vilkkaan liikennesolmun keskellä.
J.T. Laakso
---
Lontoon pubit -kirja on myös vuorovaikutteinen, eli kirjoittajat ja kustantaja odottavat palautetta ja lukijoiden omia kokemuksia Lontoon olutravintoloista osoitteeseen [email protected]. .
